Kuluneella viikolla poljettiin polkupyörillä Suomen halki nostaen esiin lähiruoan tärkeää merkitystä. Tempauksen tavoitteena oli ”muistuttaa päättäjiä ja kuluttajia lähiruoan tärkeydestä, mausta ja tuoreudesta sekä sen hyvistä vaikutuksista maakuntien työllisyyteen ja kestävään kehitykseen”.
Lähiruoan (ja ylipäätään ruoan) ekologisuudesta on keskusteltu mielestäni vähän. Mistä kuluttaja voi tietää, mikä elintarvike on aidosti ekologinen vaihtoehto? Elintarvikepakkauksia saa turhaan pyöritellä kaupassa – ensimmäistäkään ilmastonmuutoslogoa tai pakkausmerkintää (esim. merkkiä, jossa kerrottaisiin tuotteen hiilidioksidipäästömäärä) ei ole vielä markkinoilla. Suomalaisen kuluttajan on vaikea ohjata ostoksiaan ekologiseen suuntaan. Todennäköisesti Englannissa tällaisiakin jo on, mutta Suomessahan on vakiintunut tavaksi hiihtää ekokilpailuissa perässä. Keväällä ilmestyneessä New Scientist -lehden artikkelissa kerrotaan, että yhden liharuoan vaihtaminen viikoittain kasvisateriaan olisi vastaava ilmastoteko kuin koko vuoden ruokaostosten vaihtaminen lähiruokaan. Aika vähän tästä meilläpäin keskustellaan.
Isolle osalle suomalaisia – ja kaikkien maiden kansalaisia – ”kotimainen” ruoka on erityisen hyvää, tuttua ja turvallista. Järki sanoo, että tulevaisuuteen kannattaa varautua. Ruoka on elinehto ja turvaamalla riittävä ruokamäärä turvataan elämä. Mikä tämän asian muuttaisi?
Joukkoon mahtuu myös eriäviä mielipiteitä, joista provokatiivisimpia näkemyksiä esittänee kirjailija, oikeustieteen tohtori Jarkko Tontti. Hän välttää ostamasta suomalaisia elintarvikkeita niin hyvin kuin osaa. Maatalous näyttäytyy hänelle epäreiluna elinkeinona, jos olen hänen viestinsä oikein ymmärtänyt. Ihmisten keskinäisen riippuvaisuusverkoston hän näkee tavoiteltavana, johon liittyy myös rauhan näkökulma.
Tämän blogin kirjoittaja on tuonut esille kirjaimellisen lähiruokatuotannon. Siihen liittyy myös ilmastonmuutoksen torjuminen. Innostusta on lisännyt Chicagon esimerkki:
http://www.artic.edu/webspaces/greeninitiatives/greenroofs/main.htm
Entä ruoan hinta? Ruoka, jos jokin, on läpeensä poliittista. Tällä hetkellä erityisesti ruokien hinta ja arvonlisävero ovat tapetilla. Kuka hyötyy hinnankorotuksista ja veronalennuksista? Näin kuuma peruna ei näytä pysyvän hyppysissä. Eräs elintarvikkeiden valmistaja totesi taannoin, että tuntuisi tyhmältä olla nostamatta hintoja, kun lehdistö suorastaan yllyttää tekemään niin. Erityistä painetta ei muuten olisi..
Ei ole helppoa olla kuluttaja, eikä valmistaja. Lompakkoäänestäjä. Tai äänestäjä ylipäätään.
http://environment.newscientist.com/article/dn13741-food-miles-dont-feed-climate-change--meat-does.html
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/lahiruokaviesti.html
http://www.jarkkotontti.net/blog/sekalaista/vuosi-jolloin-luovuin-autostani-helsingin-sanomat-30122007/
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti