sunnuntai 20. tammikuuta 2008

Lounaalla tehdään makumatka ja vaikutetaan

Vielä kymmenen vuotta sitten lounaslistat näyttivät kovin erilaisilta kuin nykyään. Tällä viikolla lounastin joka päivä Helsingin yliopiston ruokalassa. Lautaselle päätyi kasviskaalikääryileitä, soijabolognesea ja currykasviksia. Kaikki nämä ruoat valitsin silkasta uteliaisuudesta. Yhtenä päivänä päädyin porsaanleikkeeseen, se kun vaikutti gourmet-vaihtoehdolta. Käytännössä se taisi olla mauttomin kaikista vaihtoehdoista. Joka päivä tarjolla oli myös tilauksesta pizzaa. Pizzatkin olen testannut (jo aiemmin) ja hyviksi todennut.

Maailma muuttuu, Eskoseni. Ja niin muuttuvat myös maut ja reseptit. Suht nopeastikin. Kansainvälisyys ja eettisyys ovat puskeneet lounaslistankin lävitse. Vielä 1990-luvulla tällainen ilmiö olisi todennäköisesti tulkittu - jopa muuta yhteiskuntaa ennokkoluulottomampien ylioppilaiden keskuudessa - jonkinasteiseksi hömpötykseksi. Ei tulkita enää. Nyt tätä vaaditaan. Vaihtoehtoja, vaikutusvaltaa pitää olla. Myös ruokajonossa.

sunnuntai 13. tammikuuta 2008

Ruokakulttuurikeskus - Food Culture Center

Haaveeni olisi saada Ruokakulttuurikeskus Helsinkiin. Miksei myös muihinkin kaupunkeihin. Ruokakulttuurikeskuksessa kohtaisivat ruokakulttuurit.

Ruokakulttuurikeskuksessa voisi olla ravintoloita, joissa tarjotaan makuja läheltä ja kaukaa. Suomen maakuntamaut, perinneruoat sulassa sovussa samassa keskuksessa ranskalaisen, venäläisen, amerikkalaisen, marokkolaisen, thaimaalaisen, ja muiden maiden makujen kanssa.

Ruokakulttuurikeskus olisi hyvä vierailukohde niin turisteille kuin paikallisillekin. Siellä Suomeen tullut matkaaja voisi tutustua suomalaiseen ruokaan. Food from Finland - livenä.

Ravintoloiden lisäksi Ruokakulttuurikeskuksessa voisi olla ruokakauppoja, lähinnä erikoismyymälöitä. Myös ruoanvalmistukseen liittyvä tarpeisto, kuten keittokirjat ja valmistusvälineet, istuisivat hyvin keskukseen.

Luennot ja teemaviikot (-päivät) vetäisivät paikalle todennäköisesti väkeä. Suosittuja ruoanvalmistuskursseja voitaisiin myös järjestää.

P.S. Helsinkiin on suunnitteilla, tai ainakin selvitettävänä, parhaillaan jonkinlainen ruokakulttuurikeskus. Hienoa keksiä idea samaan aikaan "virallisen tahon" kanssa. Saa nähdä, millainen keskuksesta syntyy, jos se päätetään tehdä - toivottavasti päätetään tehdä. Toivon, ettei siitä tulisi museota vaan elävää elämää toisin sanoen myös ravintoloita. Toivon myös, että eri maiden ruokakulttuurit pääsisivät siellä esille. Onhan kirjastoissakin suomalaisen kirjallisuuden lisäksi tarjolla ulkomaista kirjallisuutta, onneksi.

Ravintola toimii ruokakulttuurin estradina

Ruokakulttuuri elää ravintolassa. Ruoan valmistaa ammattilainen ja siitä nauttii ruokakulttuurin harrastaja - tai ammattilainen.

Suomessa ravintolaruokailu on melko luontevaa Helsingissä. Muualla Suomessa se ei ole jokapäiväistä. Helsingissäkin lapsiperheet ja ikäihmiset loistavat poissaolollaan. Miksi?

Arvelen, että tärkeä syy on hinta. Ravintolaruoan arvonlisävero on 22 %. Miksei se voisi olla pienempi? Kaupassa ruokaa verotetaan tällä hetkellä 17 % ja jatkuvasti käydään vilkasta keskustelua ruoanarvonlisäveron suuruudesta.

Kotiin ostettu ruoka työllistää käytännössä kahta jättimäistä kauppaketjua, ja muutenkin kiireisiä kotikokkeja. Siksi kai kotikokit valitsevat niin usein eineksiä ostoskärryynsä. Einekset ovat tarjoiluvalmiita nopeasti. Einespizza, makaronilaatikko, hernekeitto, jne. Suomalaista ruokakulttuuria parhaimmillaan?

Ravintoruokailu työllistää. Kansantaloudellisen merkityksen lisäksi sillä on vaikutusta myös perheiden jaksamiseen. Hyvin tehty ruoka vie aikaa - josta etenkin arkena on pula.

Ravintolaruokailu tuo ihmiset yhteen. Muiden ihmisten kohtaaminen on hyväksi. Mittakaavatkin pysyvät paremmin kohdallaan. Oma perhe onkin melko tavallinen.

Ravintolaruokailu tutustuttaa erilaisiin makuihin. Maut voivat olla kotoisin mistäpäin maailmaa hyvänsä. Ilmastoystävällistä pikamatkaamista. Okei, osa aidoista raaka-aineista, etenkin mausteista, voi olla taittanut pitkänkin matkan. Siitä huolimatta purkin lennättäminen on ekologisempaa kuin koko ihmisen. Väitän.

Ravintolaruokailu laittaa miettimään, mitä ruokaa valitsee. Ainakin hetken. Kotona ilmeisen yleistä on katkaista suurin nälkä mättämällä suoraan jääkaapista suuhun; lautasta ei ehditä tähän hätään ottaa käyttöön. Hitaampi ja harkitumpi syöminen, tervetuloa!

Ravintolaruokaa moititaan ylenmääräisestä rasvasta ja siten myös kaloreista. Siinä on todettu olevan liikaa myös suolaa. Kasviksia ja kuitua ravintolaruoka sisältää liian usein liian vähän. Näillä ravitsemuksellisilla tekijöillä on merkitystä sitten, kun ravintolaruokailu on yleistä ja tapahtuu usein. Olen vakuuttunut, että näihin seikkoihin kiinnitetään enemmän huomiota, kun ravintolassa syöminen arkipäiväistyy. Vaihtoehtopaikkojakin syntyisi luonnostaan.